Miksi olen päättäjänä?

Olen ollut mukana kunnallisessa päätöksenteossa vuodesta 2001 lukien ja tätä ennen mm. seurakunnan hallinnossa. Olen ollut mukana monenlaisissa järjestöissä ja mm. vanhempainyhdistyksessä. Luonteeltani olen enemmän tekevää sorttia kuin vain marmattaja. Kuntapäättäjänä olen saanut olla mukana aikanani perusturvalautakunnan pj:na, kunnanhallituksen jäsenenä ja nyt pian loppuvan valtuustokauden aikana kunnanhallituksen pj:na. Minusta päätöksenteossa on tärkeätä aktiivinen ote ja kyky nähdä ja hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja antaa suuntaviitat viranhaltijoille. 

Tieni on vienyt myös maakunnalliseen päätöksentekoon, jossa tutuksi ovat tulleet sekä koulutuskuntayhtymän hallinto että maakuntahallinto. Olen ollut neljän vuoden ajan myös Pohjois-Karjalan Keskustapiirin pj ja se asema on tuonut minulle mutkattomat ja suorat yhteydet keskeisiin Keskustapäättäjiin ympäri Suomen,  puolueen johtoon ja myös EU-tasolle. 

 Päättäjänä olen enemmän kehittäjä kuin jarruttaja. Päätöksentekoani ohjaa alkiolainen periaate siitä, että heikoimmista pidetään huolta. Useimmiten heikoimmassa asemassa olevat ovat yhteiskuntamme hiljaisimpia eikä heillä ole äänekkäitä etujärjestöjä.  Työssäni kohtaan tämän kohderyhmän arkea päivittäin eli työttömiä, vajaakuntoisia, taloudelliseen ahdinkoon ilman omaa syytään ajautuneita. Aika suuri osa heistä on joko pieneläkeläisiä tai ainakin tulevia sellaisia. 

Olen työni ja päättäjän urani kautta löytänyt tieni monenlaisiin verkostoihin  ja käytän niitä hyväkseni päättäjänä tuomaan lisäarvoa kotikuntani ja maakuntani päätöksentekoon. Erilaiset edustustehtävät kokkareineen eivät sen sijaan ole minulle sitä ominta aluetta ja näitä tehtäviä mieluusti delegoin muille.