Ajatuksia yhteistoiminta-alueista ja kuntaliitoksista

Kuntaliitoksiin suhtaudun kylmän rauhallisesti. Minulle kuntaliitos itsessään ei ole mörkö, jota pitäisi pelätä. Kuntaliitos on teknisesti helppo, mutta sisällöllisesti varsin monimutkainen prosessi. Ainakin jos haluaa saada kuntaliitoksesta taloudellista ja samalla myös toiminnallista hyötyä yhdistettynä asiakaslähtöisyyteen.

Kontiolahdella on tulevalla valtuustokaudella tehtävä päätökset sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä nykyistä leveämmillä hartioilla. Vaihtoehtoja ovat käytännössä yhteistoiminta-alueen muodostaminen  tai kuuluminen terveyspiiriin. Kaikissa eri vaihtoehdoissa merkittävä osa kunnan päätösvaltaa siirtyy yhteistoimintaelimelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon kulut olivat vuoden 2007 Kontiolahden kunnan toimintamenoista hieman yli 51%. Oma mielipiteeni on, ja sen haluan reilusti myös julkituoda, että jos jyhteistoiminta-alue muotoutuu, tulee sen jälkeen vakavasti harkittavaksi jonkinlaisella viiveellä myös kuntaliitosta yhteistoiminta-alueen toimijoiden kesken. Kuntaliitosselvitys on ennen kuntaliitosta tehtävä sopimusluonnos kuntaliitoksen käytännön toteutuksesta. 

Yhteistoiminta-alueen osalta ainoa realistinen, kuntalaisten luontevat asiointisuunnat huomioiva vaihtoehto on Joensuu.Muut vaihtoehdot yhteistoiminta-alueena ovat kikkailua  ja vastoin PARAS-hankkeen tavoitetta. Toisaalta samaan aikaan on valmisteilla ja tulossa voimaan terveydenhuoltolaki, joka ei ole määräaikainen laki kuin PARAS-lainsäädäntö on.Itse asiassa terveydenhuoltolain huomioiden PARAS-hanke on melkeinpä turha välivaihe ennen terveydenhuoltolain voimaantuloa. 

 Toisaalta on myös esitetty vaihtoehto, että kunta ei tekisi tässä vaiheessa mitään. Minusta tällainen on pään pistämistä pensaaseen ja viimeistään 2012 valtioneuvosto määrää yhteistyökumppanit. Yhtä lailla selkärangatonta on päättäjien vetäytyä vastuusta ja populistisesti yrittää ratkaista kuntaliitosasiaa kansanäänestyksillä.

On parempi toimia itse aktiivisesti kuin ajopuumaisesti ajelehtia eteenpäin. On myös arveltu, että Kontiolahtea ei huolittaisi yhteistyöhön. Tähän en usko, sillä Kontiolahti on varmasti hyvällä taloudellisella tilanteellaan ja keskimääräistä pohjoiskarjalaista väestöä pienemmällä sairastavuudellaan tervetullut neuvottelupöytiin. 

Vuonna 2007 sain olla mukana esikuntaliitosselvityksessä, missä eri kuntien nykytilaa verrattiin objektiivisesti toisiinsa. Kontiolahden vahvuus on kiistatta se, että Kontiolahdella on jo kauan tehty työtä eri hallintokunnissa prosessien järkevöittämiseksi. Tämä näkyy moniin muihin kuntiin verrattuna kustannustehokkuutena. Lisäksi Kontiolahden kuntatalous on kohtuullisen hyvässä kunnossa ylijäämineen. Kuntaliitos merkitsee käytännön tasolla sen myöntämistä, että omasta palvelutasosta joudutaan väkisinkin jonkun verran tinkimään yhteisen kunnan edun vuoksi. Samoin kuntaliitos merkitsee kunnan tulokertymän jakamista isomman väestöpohjan kesken. Pidemmällä aikajänteellä kuntaliitos parhaimmillaan voi kuitenkin merkitä palvelun sisällön ja tarjonnan laajentumista ja erityisesti erityistyöntekijöiden osalta palveluiden toimitusvarmuutta. Onnistunut kuntaliitos edellyttää kuitenkin eri toimijoilta(henkilöstö kokonaisuudessaan, luottamushenkilöt) hyvin vahvaa sitoutumista muutokseen ja yhtenäistä tavoitetilaa. Tiukkien äänestyspäätösten myötä syntyneissä kuntaliitoksissa näyttää tavoitetilan saavuttaminen kestävän aika lailla pitkän aikaa. 

Kuntaliitosten miinuspuolena voidaan yleisesti todeta, että liitoksissa menetetään pienempään organisaatioon liittyvä joustavuus, mikä usein liittyy henkilökohtaiseen pitkään tuntemukseen. Ison organisaation on kuntalaista kumpuavan  tasapuolisen kohtelun (yhdenvertaisuusperiaate)  oltava byrokraattisempi.